Purkubetonin EEJ-asetus on viimein voimassa – mahdollisuuksia avautuu, mutta myös ratkaistavia kysymyksiä riittää

Rakennusalalla laajaa mielenkiintoa herättänyt uusi asetus mahdollistaa purkubetonin käyttämisen neitseellisen materiaalin tapaan – mutta vain tietyin tiukoin ehdoin. Lotus Demolitionin ympäristöinsinööri Jasmin Karellin mukaan seuraava askel kohti purkubetonin tehokkaampaa kiertoa on sen laadunvalvonnan yhtenäistäminen.

Syyskuun 2022 alussa se viimein tapahtui: valtioneuvoston antama betonin EEJ-asetus astui voimaan. Asetus määrittelee uudelleen arviointiperusteet sille, miten aiemmin jätteeksi luokiteltu purkubetoni lakkaa olemasta jätettä. Kun materiaalin jätestatus muuttuu, siitä voidaan alkaa valmistaa myös uusia tuotteita.

– Jatkossa ”ei enää jätettä -betoni” eli EEJ-betoni voi siis olla betonia siinä missä muutkin, kunhan se tutkitusti täyttää tietyt kelpoisuusvaatimukset. Keskeisimmät EEJ-betonin uudelleenkäytön mahdollisuudet löytyvät maan- ja talorakentamisen saralta sekä erilaisten betonituotteiden valmistuksesta, Jasmin Karell kertoo.  

Asetuksen yhtenä päämääränä on myös betonien uudelleenkäyttöön liittyvän byrokratian selkiyttäminen.

– Ainakin osasta purkubetoniin liittyvistä hallinnollisista menettelyistä pitäisi nyt tulla sujuvampia, Karell sanoo tyytyväisenä.

– ­­On kuitenkin muistettava, että uudelleenkäyttö monia eri tahoja osallistava ja useita erilaisia lupia ja rekisteröintejä edellyttävä kokonaisuus, jonka realiteetteja vasta hahmotellaan. Homma helpottuu, kun ensimmäiset linjaukset asian suhteen on tehty ja tiedetään, mitä toiminta ihan oikeasti vaatii, hän täsmentää.

Lotuksen silmissä asetus on keskustelunavaus – tärkeä sellainen

Vaikka EEJ-asetus lupaa hyvää ja luo kauan odotettuja mahdollisuuksia purkubetonin uudelleenkäytölle, ei se Karellin mukaan silti ole oikotie onneen, eli tehokkaasti toimivaan betonin kiertoon rakentamisen alalla. Monta keskeistä kysymystä on vielä ratkaisematta niin ainesten puhtauden varmistamisen kuin myös muiden uudelleenkäyttöön liittyvien prosessien saralla.

– ­EEJ-asetus on tärkeä keskustelunavaus ja se antaa ensimmäiset yhteiset pelisäännöt kaikille. Konkreettinen uudelleenkäyttö on kuitenkin tällä hetkellä vielä täysin lapsen kengissä. Uuden äärellä ovat ihan kaikki päättäjistä rakennusten purkajiin ja betonin valmistajista sen loppukäyttäjiin asti.

– Me Lotuksella seuraamme erittäin tiiviisti sitä, mihin laaja ja tärkeä kokonaisuus lähtee nyt kehittymään ja minkälaisia päänavauksia asiaan liittyen tehdään. Itse näen, että yleisellä tasolla seuraava askel on se, että purkubetonin laadun varmistaminen pitää saada yhtenäiseksi ja sen myötä toimivaksi ja luotettavaksi. EEJ-betonin varsinainen tuotteistaminen on ainakin vielä toistaiseksi haasteellista.

Toisin sanoen, kun maaperä on tutkimatonta ja tuntematonta, täytyy edelläkävijänkin harkita liikkeitään huolella.

– Laajempaan purkubetonin uudelleenkäyttöön tähtäävät suunnitelmat sekä mahdolliset ympäristölupien hankinnat ja muut investoinnit ovat tällä hetkellä meillä Lotuksella vasta alustavassa harkinnassa, Karell sanoo.

Tiukat kriteerit EEJ-betonimurskeen puhtaudella

Kuten käytännössä missä tahansa materiaalien uudelleenkäytössä, myös betonien tapauksessa on kriittisen tärkeää, että uudelleen käytettävä materiaali täyttää sille asetetut vaatimukset. EEJ-betonin ympäristökelpoisuuskriteerit ovat tiukemmat esimerkiksi toimialalla hyvin tunnettuun MaRa-asetukseen (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) verrattuna. EEJ-asetus ei vaikuta MaRa-asetuksen mahdollistamaan tai ympäristölupapohjaiseen betonin uusiokäyttöön.

– Syy MaRa-asetusta tarkemmille ympäristökelpoisuusvaatimuksille on ympäristöhaittojen ja ympäristön pilaantumisen estäminen, eli esimerkiksi pohja- ja pintavesien suojelu. Purettavien materiaalien alkuperät ovat varsin ”kirjavia”, ja kun niiden turvallisuudesta halutaan varmistua kautta linjan, ovat kelpoisuusvaatimukset siksi varsin tiukkoja, Karell havainnollistaa.

Visiona murskaus purkutyömaalla ja suora kuljetus lähistölle käyttöön

Lotus Demolition on rakentamisen kiertotalouden suuressa kuvassa ennen kaikkea materiaalien tuottaja. Purkuyhtiönä se on eräänlainen urbaaneilla alueilla toimiva ”kaivosyhtiö”, joka toimii tuotantoketjun ensimmäisessä vaiheessa: tarjoaa materiaaleja muiden toimijoiden käyttöön. Lotuksella on kuitenkin alettu visioimaan, että tuo rooli saattaa tulevaisuudessa laajentua.

– Meidän ajatuksissamme optimaalinen tilanne olisi se, että purkubetoni voitaisiin murskata ja sen ympäristökelpoisuus sekä tekninen soveltuvuus testata jo siellä purkutyömaalla ja materiaali kuljettaa siitä suoraan uudelleenkäyttöön, ja vielä maantieteellisesti mahdollisimman lähelle sitä alkuperäistä käyttökohdettaan. Purettavan kiinteistön betonit voitaisiin murskata ja siirtää esimerkiksi naapuritontille rakennettavan uuden kiinteistön pohjiksi. Näin säästyisi rahaa, luonnonvaroja ja logistiikan hiilipäästötkin pysyisivät pienempinä, Karell kuvailee.

Purkubetonia syntyy Suomessa eri arvioiden mukaan lähes kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Uuden asetuksen on arvioitu koskevan siitä noin puolta. Olivatpa tarkat tilastolliset tonniluvut mitkä tahansa, ovat volyymit joka tapauksessa suuria, ja siten rakentamisen hiilipäästöihin peilaten erittäin merkityksellisiä.

– Tulevat vuodet näyttävät, mihin suuntaan tämä tärkeä asia kehittyy. Jos betonin uudelleenkäytön prosessit saadaan toimiviksi ja tehokkaiksi, on kyseessä mitä vaikuttavin keino rakentamisen ympäristövastuullisuuden parantamiseen. Uskon ja toivon, että siihen koko rakennusala ja myös yhteiskunta yleisemminkin haluaa yhdessä tähdätä, ja me purkuyhtiönä haluamme olla siinä mukana, Karell summaa.