Sisäilmatutkimus: Laadukkaan sisäilman varmistaminen

Sisäilmatutkimus on keskeinen osa varmistettaessa terveellistä ja laadukasta sisäilmaa asunnoissa ja muissa rakennuksissa. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja merkittäviä viihtyvyyden alenemisia, joten niiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tässä artikkelissa käymme läpi sisäilmatutkimuksen merkityksen, tutkimusprosessin sekä tulosten tulkinnan.

Sisäilmatutkimus on välttämätön työkalu sisäilmaongelmien tunnistamiseen ja niiden syiden selvittämiseen. Usein sisäilmaongelmat havaitaan asukkaiden terveysoireiden, epämiellyttävien hajujen tai rakenteisiin ilmestyneiden muutosten perusteella. Tämä aiheuttaa tarpeen tutkia tilannetta perusteellisesti ja tehokkaasti.

Sisäilmaongelmiin voi liittyä monia erilaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia terveysoireita. Siksi pelkästään oireiden perusteella ei välttämättä päästä tarkkaan syyllisen jäljille. Lisäksi sisäilmaongelmat eivät usein johdu suoraan huonosta sisäilmasta, vaan taustalla saattaa olla esimerkiksi kosteusvaurio. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia tilannetta kokonaisvaltaisesti ja vaiheittain.

Sisäilmatutkimus koostuu useista vaiheista, jotka on suoritettava huolellisesti ja asiantuntevasti. Tutkimusprosessin ensimmäinen vaihe on selvittää ongelman aiheuttaja. Tämä vaatii asiantuntijoiden tekemää perusteellista tarkastelua ja tutkimusta. Seuraavaksi on tärkeää selvittää ongelman aiheuttajan sijainti ja mahdolliset muut lähteet tai aiheuttajat. Lopuksi tutkitaan vielä ongelman laajuutta.

Sisäilmatutkimuksessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja mittauksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi mikrobitutkimukset, kemialliset tutkimukset, rakenneavaukset ja näytteenotot, kosteusmittaukset, kuitu- ja pölynäytteenotot, sisäilman olosuhdemittaukset sekä ilmanvaihdon toiminnan selvitykset. Näiden avulla saadaan kattava kuva sisäilman tilasta ja mahdollisista ongelmista.

Sisäilmatutkimuksen tulosten tulkinta perustuu Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisiin menetelmiin. Tulosten tulkinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti terveysvaikutuksiin ja asetuksen mukaisiin raja-arvoihin. Sisäilmanäytteiden tulosten perusteella voidaan arvioida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja tarvittavia toimenpiteitä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että pelkkä sisäilmasta tehty mittaus ei yleensä riitä sisäilmaongelmien selvittämiseen. On tarpeen tutkia myös rakenteiden ja laitteiden kunto ja toiminta, kuten ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus. Näytteiden ottaminen voi antaa lisätietoa tarvittavista rakenteellisista ja teknisistä tutkimuksista sekä niiden vaikutuksesta sisäilman laatuun.

Laadukas sisäilma on tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Huonolaatuinen sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja, kuten allergioita, astmaa, hengitysvaikeuksia ja päänsärkyä. Lisäksi se voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisten jaksamiseen, keskittymiskykyyn ja mielialaan. Siksi sisäilmatutkimuksia on tärkeää tehdä, jotta mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa ja korjata ajoissa.

Sisäilmatutkimus on keskeinen osa sisäilman laadun varmistamista. Se auttaa tunnistamaan sisäilmaongelmien syyt ja tarvittavat toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Tutkimusprosessi koostuu useista vaiheista, ja tulosten tulkinta perustuu asetuksen ja ohjeiden mukaisiin menetelmiin. Laadukas sisäilma on tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, ja siksi sisäilmatutkimus on välttämätöntä.

Kysy lisää asiantuntijalta!

Timo Jalonen
DI / RTA, Johtava asiantuntija
timo.jalonen@lotusdemolition.fi