Riskikartoitus ja suunnitelmat kunnossa – turvallinen purkaminen alkakoon!

Tinkimätön suunnitelmallisuus, koko työyhteisön osallistavat toimintamallit sekä jatkuva kouluttaminen ja käytäntöjen kehittäminen. Niistä on turvallinen purkaminen tehty – ja ne kaikki ovat arkipäivää Lotuksella.

Mari Vesalaisella on raflaava titteli, Safety, Environment & Quality, mutta hänen työnsä on varsin maanläheistä – ja erittäin merkityksellistä. Vesalaisen arjen yhtenä tärkeimpänä päämääränä on pitää huolta Lotus Demolitionin työturvallisuuden toteutumisesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä.

Mutta aluksi: onko rakennusten purkaminen ihan oikeastikin erityisen vaarallista hommaa? Vesalainen kertoo, että vastaamista vaikeuttaa muun muassa se, että virallisissa luokitteluissa purkaminen kuuluu erikoistuneeseen rakennustoimintaan, eikä purkamisesta itsestään ole olemassa valtakunnallisia vertailuaineistoja, koska yritysten käytännöt tilastoinnissa vaihtelee. Summa summarum, vedenpitävää näyttöä on vaikea saada.   

– Mutta tokihan toimialamme, toimintaympäristömme ja työn tekemisen luonne ovat sellaisia, että mielikuvat purkamisen vaarallisuudesta syntyvät hyvinkin helposti. Kun työmaallemme katsoo, saattaa näkymä olla monesti melko raju. Isot koneet mylläävät, betonin kappaleita irtoaa ja seiniä kaatuu. Ja joskus jotain jopa räjäytetään, Vesalainen kuvailee.

Tähtäimessä nolla

Lotus on purkamisen suunnannäyttäjä ja alan vastuullinen edelläkävijä. Yhtiön tapaturmataajuus on tällä hetkellä alle rakennusalan valtakunnallisesti toteutuneiden työtapaturmataajuuksien; kehitystyötä turvallisuuden parantamiseksi entisestään tehdään koko ajan ja koko yhtiön voimin.

– Mittaaminen on kehittymisen A ja O. Meillä on määritelty koko joukko mittareita sekä ennakoivaan turvallisuuteen että kehityksen seurantaan liittyen. Seuraamme jatkuvasti esimerkiksi tapaturmien määrää ja niiden tyyppijakaumia sekä työturvallisuushavaintojen ja vaaratilanteiden määrää.

– Tavoitteemme on ihan päivän selvä, nolla tapaturmaa. Samaan hengenvetoon on silti sanottava, että kun ihmiset ovat työn tekijöinä, turvallisuustyö ei tule koskaan varsinaisesti valmiiksi. Aina on varaa parantaa, Vesalainen sanoo.   

Parempi kartoittaa kuin katua

Lotuksella pannaan paukkuja erityisesti ennakoivaan turvallisuustyöhön, koska se vaikuttaa tutkitusti työturvallisuuden paranemiseen. Turvallisuusnäkökulma on Lotuksella mukana kaikessa tekemisessä heti suunnittelusta lähtien niin työntekijöiden terveyden kuin lähiympäristönkin kannalta.

– Kun purkuhanke käynnistyy, on heti suunnitteluvaiheessa to do -listan kärkipäässä riskikartoitus, monesti hyvinkin yksityiskohtainen sellainen, jossa huomioidaan aina myös työn tilaajan suunnasta tulevat vaatimukset. Kartoituksessa on mukana myös varsinaiseen purkamiseen osallistuvaa henkilöstöä ja siinä käydään läpi kaikki mahdolliset riskitekijät kaikissa lajittelevan purkamisen eri vaiheissa, Vesalainen sanoo.  

Purkukohde määrää tekemisen tavat

Käytännössä itse purkukohde, eli sen ominaispiirteet, rakenteet ja ympäristö sanelevat riskikartoituksessa paljon. Yksittäisiä huomioitavia seikkoja on pitkä lista – monet niistä myös lakipykäliin perustuvia asioita ja kokonaisuuksia.

– Nosto- ja tulityöt, haitalliset aineet kuten asbesti, kemikaalijäämät, purkukohteen sähköjännitteettömyys, putoavien ja sortuvien materiaalien vaara-alueet, maaperän kantavuus, purkamisessa ilmaan nousevat pölyt, kulkureitit työmaalla… 

Lista on pitkä ja perusteellinen, suunnitelmallisuus on vahvasti läsnä – kuten alan edelläkävijältä voidaan edellyttää. Vesalainen kertoo, että Lotuksella on laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikoiden lisäksi toimiala- ja tehtäväkohtaisia menettelyohjeita, joilla varmistetaan määritellyn toimintamallin noudattaminen tietyissä tehtävissä, esimerkiksi erikois- ja hissipurun kohteissa.

– Lisäksi meiltä löytyy työmaille annettavat ja sen koko henkilöstön kanssa läpikäytävät työ- ja turvallisuusohjeet, jotka koskevat esimerkiksi kone- ja käsipurkua, henkilökohtaista suojautumista sekä tikkaiden ja työtasojen käyttöä. Pyrimme jatkuvasti kehittämään työmenetelmiä siihen suuntaan, että työskentelyä voidaan tehdä purkukohteesta kauempana. Hyvä esimerkki tästä on uusi innovaatiomme etäohjattava piipunpurkurobotti.

Turvallisuusasiat perille yhteisellä kielellä

Vaikka riskit kartoitetaan perusteellisesti ja suunnittelu tehdään huolella, Lotuksenkin työmailla joskus sattuu ja tapahtuu. Tapaturmat ja vakavat vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti ja niistä tiedotetaan kaikille työntekijöille kuukausittaisen Turvallisuuskatsauksen ja työmailla päivittäin pidettävien Turvavarttien muodossa.

Lotuksen työpäällikkö Jani Tolonen kertoo, että tyypillisimpiä tapaturmia ovat nilkan nyrjähdykset, sormen litistymiset sekä erilaiset pisto- ja viiltohaavat.

– Ne on sitä peruskauraa, aika pieniä juttuja. Yhtäkään tapaturmaa ei silti sovi vähätellä, ja niistä kaikista pitää ottaa opiksi. Mitään vakavaa ei ole omalle työmaalle onneksi koskaan sattunut.

Lotuksen Turvavarttien tavoitteena on pitää turvallisuusasiat työntekijöillä jatkuvasti mielen päällä.

– Istumme alas kahvipöydän ääreen, puhumme turvallisuusasioista, käymme läpi vaaratilanteita, turvallisuushavaintoja ja muita mahdollisia sattuneita epäkohtia mitä tästä opimme -periaatteella. Kertaus on opintojen äiti ja jatkuva kertaaminen isoäiti. Joskus se on vähän sellaista jokapäiväistä painimista, etenkin tiettyjen vanhojen jäärien kanssa. Kyllä se oppi perille menee, kunhan heidän kanssaan puhuu samaa kieltä, nokkamies Tolonen naurahtaa.

Esimies on esimerkki – etenkin turvallisuudessa

Vesalainen ja Tolonen korostavat lopuksi itsensä ja yhtiön kaikkien muiden esimiesten roolia työmaiden kokonaisturvallisuuden varmistamisessa. Työmaa kun on usein mestarinsa näköinen.

– Esimies on esimerkki, jonka toiminta ja käyttäytyminen merkitsevät paljon. Itse pelaan aina tiukasti pelikirjan mukaan. Lisäksi liikun työmaalla jatkuvasti ikään kuin turvallisuustutka päällä, ja puutun heti, jos siihen on tarvetta, Tolonen kuvailee.

– Myös minä pyrin olemaan mahdollisimman paljon läsnä työmaillamme ja helposti lähestyttävissä. Johdon ja päälliköiden oma asenne ja toiminta turvallisuuteen liittyvissä asioissa on ratkaisevassa asemassa turvallisuustason kehittämisessä. Työntekijä kokee yleensä tärkeäksi sen, mikä on omalle esimiehelle tärkeää, Vesalainen muistuttaa.