Hanasaaren voimalaitospurku etenee varmoissa käsissä – työturvallisuutta vahvistetaan entisestään kouluttamalla henkilöstöä kohteen erityisvaatimuksiin 

Helsingin Hanasaaren mittava purkuprojekti pitää sisällään paljon ja kaikenlaista. Lotuksella on edessään koneilla tehtäviä ”tavallisia” massiivipurkutöitä lajitteluineen, mutta myös erityisriskin työvaiheita korkeissa kohteissa. – Työmaalla jokaisen täytyy säilyttää sama fokus jatkuvasti. Vaikka tekeminen olisikin jossain kohdassa luonteeltaan rutiininomaista, ei riskejä voi aliarvioida ikinä, Hanasaaren työmaata luotsaava Ville Saastamoinen painottaa.

Vuoden 2023 marraskuussa startannut Helsingin Hanasaaren voimalaitospurku etenee aikataulussaan ja turvallisesti, eli tavalla, jota purkutoimialan edelläkävijältä Lotukselta odottaa saattaa. Vuonna 2025 valmistuvaksi suunnitellun projektin kohteena ovat käytöstä poistetun voimalaitoksen prosessilaitteet sekä alueella olevat sekundääriset rakennukset.

– Tällä hetkellä töitä tehdään purkukoneiden ja polttoleikkaajien voimin. Viimeisimpiä kohteita ovat olleet muun muassa hiilikentän muuri perustuksineen sekä konepajarakennuksen ja murskarakennuksen maanpäälliset rakenteet. Myös voimalaitosrakennuksen kaksi kattilaa prosessilaitteineen ovat olleet työlistallamme kuluvina viikkoina, Saastamoinen kuvailee työn etenemistä.

Lotuksen tiimi on Hanasaaren voimalaitoksen purku-urakoitsijana kaikkea muuta kuin ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

– Meillä on kokemusta lukuisista vastaavanlaisista haastavista hankkeista. Vuosien saatossa karttuneeseen asiantuntemukseen olemme nojautuneet Hanasaaressakin heti suunnittelusta ja riskiarvioinnista lähtien. Me tiedämme, että huolellinen suunnittelu on avainasemassa niin työturvallisuuden varmistamisessa kuin hankkeen menestyksekkäässä läpiviennissä yleisemminkin.

Turvallisuus on siis Hanasaaressa prioriteetti numero yksi. Siitä huolehditaan yhdessä rintamassa niin Lotuksen henkilöstön, sen alihankkijoiden kuin työn tilaajan kesken. 

– Työmaalla valvotaan suunniteltujen työmenetelmien ja turvallisuusohjeiden noudattamista työnjohdon toimesta jatkuvasti ja TR-mittauksia tehdään viikoittain. Hanasaaressa turvallista purkamista on suunniteltu ja toteutettu teollisuuspurkukohteille tyypillisesti myös yhteistyössä tilaajan edustajien kanssa. Heillä on paras asiantuntemus kohteen ominaispiirteistä ja niiden aiheuttamista riskitekijöistä, Saastamoinen kertoo.

– Purkutyömaalla tulee silti lähes poikkeuksetta eteen yllättäviä tekijöitä, eli toimintaympäristö voi muuttua merkittävästi lyhyessäkin ajassa. Tästä syystä meidän täytyy olla yhdessä rintamassa jatkuvasti valmiina reagoimaan myös muutoksiin, Saastamoinen painottaa.

Lentotuhka ja korkeat paikat tuovat Hanasaaressa omat haasteensa  

Yksi Hanasaaren purkukohteen erityishuomiota edellyttävistä riskitekijöistä on peruja rakennusten menneestä elämästä hiilivoimalana. Kohteen kattilahalleissa leijuu niin sanottua lentotuhkaa.

– Lentotuhka on pölyävää ja ihoa ärsyttävää ainesta, eli se oli otettava hallintaan hyvissä ajoin ennen polttoleikkaustöiden aloittamista. Olemme ottaneet lentotuhkasta yliotteen sitomalla sitä vedellä ja imuroimalla sitä imuautolla. Projektin alussa huuhtelimme molemmat kattilahallit kauttaaltaan rakenteiden ja prosessilaitteiden päälle kertyneen pölyn vuoksi.

Hanasaaren lentotuhkatilanne on siis saatu hallintaan, ja purkutyöt ovat edenneet jo prosessilaitteiden ylempiin kerroksiin.

– Kun siirrytään ylemmäs, vaarat kasvavat. Lisäksi riskit kasvavat entisestään aina, kun jotain puretaan koneiden sijaan käsin tai polttoleikkaamalla. Ja näitä töitä Hanasaaressa on nyt tällä hetkellä ja tulevina kuukausina käynnissä.

Pelastusvälinekoulutus laajasti työmaan henkilöstölle

Erilaiset turvallisuuteen liittyvät koulutukset ovat Lotuksella arkipäivää. Niitä järjestetään etenkin tilanteissa, joissa hankkeen tiedetään pitävän sisällään erityistä turvallisuushuomiota edellyttäviä töitä.     

– Meidän kulttuuriimme kuuluu, että painavammista asioista järjestetään erillinen syventävä koulutus. Kun ihmiset saadaan kokoontumaan sen tietyn asian äärelle, menevät opit mielestäni paremmin perille. Tämän jälkeen asioista voidaan muistuttaa ja niistä voidaan keskustella turvavarttitilaisuuksissa, ja sen myötä ne oikeat työ- ja toimintatavat iskostuvat ihmisten mieliin.   

Toukokuussa Hanasaaren työmaalla järjestettiin henkilöstölle kurssi, jossa perehdyttiin putoamissuojainten käyttöön sekä valjaiden varaan pudonneen pelastamiseen. Kurssi oli osa päivän kestävää putoamissuojauskoulutusta, jonka sisältö oli räätälöity yhteistyössä Cramon turvallisuuskouluttajan ja Lotuksen HSEQ-päällikkö Mari Vesalainen kanssa. Työmaakohtaisen koulutuksen vetivät Ville Saastamoisen rinnalla Mari Vesalainen sekä aliurakoitsijan edustaja Mihkel Mai. 

– Lotukselle hankittujen pelastuslaitteiden käyttökoulutus oli mukana edellä mainitussa, meille räätälöidyssä Cramon putoamissuojauskoulutuksessa. Aloite kyseisten pelastusvälineiden työmaakohtaiseen käytön perehdyttämiseen tuli minulta, Saastamoinen kertoo.

– Hanasaaren voimalaitosrakennuksessa työskennellään jopa kymmenien metrien korkeudessa, eikä työmaalla ole käytössä esimerkiksi henkilönostinta, jolla putoamissuojainten varaan pudonneen pystyisi pelastamaan. Lisäksi kattilahallin runkorakenteet estävät suuren kuukulkijan käyttämisen pelastustöissä. Vaikka turvavaljaat estävät sen varsinaisen putoamisen, pitää pudonneen pelastamisen olla suunniteltuna myös pidemmälle, Saastamoinen muistuttaa.

Valjaiden varaan pudonneen pelastamisessa yksi keskeisimpiä tekijöitä on verenkierron varmistaminen.

– Kun siellä yläilmoissa killuu valjaissa, verenkierto reisivaltimoissa saattaa häiriintyä hyvinkin nopeasti, ja se voi puolestaan aiheuttaa verenhyytymiä. Pelastustoimet tulee siis käynnistää mahdollisimman nopeasti, mutta silti päämäärätietoisesti välineitä oikein käyttäen ja rauhallisena pysyen. Mikäli pudonnut on tajuton, tulee soittaa välittömästi hätänumeroon samalla kun pelastustoimet aloitetaan. Näitä oppeja me iskostimme henkilöstöllemme, Saastamoinen tiivistää.

Putoamisonnettomuuksiin siis varaudutaan, mutta onni on, että ne ovat Lotuksen purkutyömailla erittäin harvinaisia.

– Olen työskennellyt täyspäiväisesti purkutyönjohtajana keväästä 2021 alkaen, enkä ole urani aikana koskaan edes kuullut kenenkään pudonneen valjaiden varaan, Saastamoinen sanoo puupöytää koputtaen.

– Varautua kannattaa silti aina, kun vaarat ovat lähellä. Meillä on yksi tavoite, ja se on nolla tapaturmaa. Erilaisiin turvallisuusriskeihin varautuminen ja niiden minimointi on asia, jota purkutyön tilaajakin meiltä pääurakoitsijana edellyttää. Tässä viimeisimmässä koulutuksessa oli läsnä myös purkutyön tilaajan, eli Helenin edustaja, joka oli koulutuksemme tarpeellisuudesta ja sisällöstä erittäin vakuuttunut, Saastamoinen hymyilee lopuksi.

Kuvassa Ville Saastamoinen ja Mihkel Mai