Hiilijalanjälkilaskuri on kehitetty organisaatioiden kasvavaan tarpeeseen kiinnittää huomiota vastuullisuuteen ja ympäristöasioihin. Laskuri paitsi paljastaa vähäpäästöisimmät työtavat, myös kannustaa työntekijöitämme työskentelemään ympäristöä huomioiden. Hiilijalanjälkilaskurin avulla toteutamme kestävää kehitystä ja voimme myös antaa selkeää tietoa asiakkaidemme kestävän kehityksen strategian tai ympäristöstrategian tueksi.

MIKÄ ON HIILIJALANJÄLKI?
Hiilijalanjälki on toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen mittari. Hiilijalanjäljen avulla organisaatiot voivat mitata ja kehittää toimintaansa vähäpäästöisempään suuntaan. Päästöjä mitataan koko elinkaaren ajalta, eli rakennuksen purkamisesta materiaalien hyötykäyttöön. Hiilijalanjälki on tuotteen tai palvelun koko tuotantoketjun aiheuttama kasvihuonekaasujen päästömäärä.

KUINKA TULOKSET ON SAATU?
Purkutyön hiilijalanjälki koostuu työmaalla käytetystä energiasta, työmaalla tarvittavien koneiden polttoaineen käytöstä, rakennusmateriaalien kuljetuksista ja jätteiden käsittelystä, hyötykäytöstä ja loppusijoituksesta. Hiilijalanjäljen laskentaan otetaan mukaan kaikki suorana tai epäsuorana tuotannosta, käytöstä, hävittämisestä, tai kierrätyksestä syntyvät päästöt. Mukaan ei oteta epäolennaisia päästölähteitä, joiden merkitys kokonaisuuteen on vähäinen. Hiilijalanjäljen laskemiseen tarvitaan toimintatietoa ja päästökertoimia. Toimintatieto tarkoittaa tuotteen elinkaareen kuuluvia materiaalisyötteitä ja tuotoksia ja energiaa. Päästökertoimia käytetään muuttamaan tiedot kasvihuonepäästöiksi. Toimintatietoja ja päästökertoimia voidaan saada ensi- tai toissijaisista lähteistä. Ensisijainen tieto tarkoittaa suoria mittauksia ja toissijainen tieto keskiarvoa samantyyppisten tuotteiden tai materiaalien tiedoista. Jos ensisijaista toimintatietoa ei ole mahdollista saada tai se on laadultaan epävarmaa, käytetään toissijaista tietoa.

Toimintojen kasvihuonepäästöjen laskennan jälkeen muutetaan päästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi. Hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) käytetään kasvihuonepäästöjen yleismittarina. Eri Kasvihuonepäästöt muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttämällä GWP-kertoimia, jotka kuvaavat päästöjen globaalia lämmitysvaikutusta sadan vuoden ajalta. Lopputuloksena saadaan palvelun kaikista elinkaaren prosesseista ja materiaaleista kokonaispäästömäärä, eli Hiilijalanjälki.

VÄLTETYT PÄÄSTÖT ELI ”NEGATIIVINEN HILIJALANJÄLKI”
Koska kyseessä on purkamisen aiheuttama hiilijalanjälki, rakennuksen muut elinkaarenvaiheet (uudisrakentaminen, käyttö) eivät kuulu laskennan rajauksen piiriin. Hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu vältetyt päästöt, eli kierrätetyn aineksen käytöllä vältettyjen primääriraaka-aineiden valmistuksen ja käytön sekä jätteen poltolla vältettyjen fossiilisten polttoaineiden käytön päästöt.

Purkamisessa materiaaleja saadaan takaisin hyötykäyttöön, jolloin niillä korvataan primääriraaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita. Vältetyt päästöt lasketaan negatiivisina arvoina. Hiilijalanjäljestä voi näin ollen tulla negatiivinen, jos vältetyt päästöt ovat suuremmat kuin purkutyön, kuljetusten ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat päästöt. Purkamisen vaikutus ilmastoon on siis tällöin positiivinen. Erityisesti metallien kierrätyksellä vältetään päästöjä.

KÄYTETTY OHJEISTUS JA LÄHTEET
Laskuri ja käytetyt päästökertoimet noudattavat kasainvälisen standardijärjestön ISO: n elinkaariarvioinnin standardeja ISO 14040 ja ISO 14044. Laskenta pohjautuu osittain Ella Kososen diplomityöhön” hiilijalanjäljen laskeminen purku- ja korjausrakentamiskohteissa” (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2011) ja metallien kierrätyksen päästövähenemien osalta inventory of Carbon & energy, University of Bath, UK.