Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys: kenen ja milloin?
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä, kun haet rakentamis- tai purkamislupaa tai teet purkamisilmoituksen ja hankkeen purkumateriaalien määrä ei ole vähäinen. Tämä purkujäteselvitys tehdään Rapu-tietojärjestelmään kahdessa vaiheessa, ja jälkimmäinen vaihe ratkeaa vasta loppukatselmuksessa. Me teemme näitä viikoittain, joten käydään läpi kuka selvityksen tekee, mitä siihen ilmoitetaan ja mistä raja kulkee.
Mikä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on?
Se on lakisääteinen selvitys hankkeessa vapautuvista purkumateriaaleista, vaarallisia aineita sisältävistä materiaaleista ja pois kuljetettavista maa- ja kiviaineksista.
Selvityksestä säädetään rakentamislain (751/2023) 16 §:ssä sekä ympäristöministeriön asetuksella purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä (1089/2024). Selvitys tehdään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään, joka on ollut käytössä 1.1.2025 alkaen. Velvoite on nostettu lain tasolle, ja samalla on annettu painoarvoa purkumateriaalien arvioinnille hyvissä ajoin ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä.
Kuka selvityksen tekee?
Selvityksen tekemisestä huolehtii luvan hakija eli rakentamishankkeeseen ryhtyvä, tai hänen valtuuttamansa asiantuntija.
Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen tekemään selvityksen puolestaan. Valtuuttaminen tapahtuu Suomi.fi-valtuutuksella. Valtuutus voi koskea kaikkia laadittavia selvityksiä tiettynä ajanjaksona tai vain tiettyä selvitystä. Jos valtuutus annetaan vain yhteen selvitykseen, Suomi.fi-valtuutuksen yhteydessä on annettava kyseisen selvityksen PRR-alkuinen tunnus eli tarkenne. Ilman tarkennetta annettu valtuutus tarkoittaa, että valtuutettu näkee kaikkien hankkeeseen ryhtyvän selvitysten tiedot valtuutuksen voimassaoloaikana. Tämä kannattaa tarkistaa ennen kuin valtakirja lähtee.
Milloin selvitys on pakko tehdä?
Selvitys on tehtävä, kun hankkeessa syntyvien purkumateriaalien määrä ei ole vähäinen.
Vähäisyyden arviointi perustuu rakennusvalvontaviranomaisen tapauskohtaiseen kokonaisarvioon, jossa huomioidaan erityisesti purkumateriaalien kokonaismäärä ja arvokkuus, purkutoimenpiteen laatu ja alueen hyödyntämismahdollisuudet. Ohjeellisina raja-arvoina voidaan pitää kokonaispurkuhankkeissa 100 m² kerrosalaa ja korjaushankkeissa 10 tonnia rakennus- ja purkujätteitä. Pinta-alarajan soveltamisessa huomioidaan rakennuksen kerroskorkeus ja tilavuus erityisesti purettaessa poikkeuksellisen korkeita rakennuksia kuten teollisuusrakennuksia tai siiloja.
| Hanke | Selvitys | Ohjeellinen raja |
| Kokonaisen rakennuksen purku | Kyllä | 100 m² kerrosalaa |
| Julkisivukorjaus tai linjasaneeraus | Yleensä kyllä | 10 tonnia purkujätettä |
| Yksittäinen kylpyhuoneremontti | Ei | Jää alle rajan |
| Uudisrakentaminen ilman purkua | Kyllä, suppeampana | Maa- ja kiviainekset |
Huomaa viimeinen rivi. Myös uudisrakentamishankkeissa selvitys on laadittava Rapu-järjestelmään rakentamislupaa haettaessa. Selvityksen tulee olla käsitelty lupaa haettaessa, jotta toteumavaiheen tietojen täydentäminen on mahdollista hankkeen valmistuttua.
Mitä selvitykseen ilmoitetaan?
Lomakkeessa on kolme osiota: purkumateriaalit, vaarallisia aineita sisältävät materiaalit sekä pois kuljetettavat maa- ja kiviainekset.
Ensimmäisessä osiossa ilmoitetaan kaikki materiaalit, jotka hankkeessa irrotetaan ja puretaan rakennuksesta ja jotka eivät sisällä vaarallisia tai haitallisia aineita. Tähän sisällytetään myös uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat ja materiaalit.
Toisessa osiossa ilmoitetaan asbestia tai muita vaarallisia aineita sisältävät purkumateriaalit. Asbestia sisältävien purkumateriaalien laadusta ja määristä on annettava tiedot, jos kohteesta on kuulunut tehdä asbestityön turvallisuudesta annetun asetuksen tarkoittama asbestikartoitus. Muilta osin tiedot ovat vapaaehtoisia, mutta kaikkia vaarallisia aineita koskee jätelain mukainen selvilläolovelvollisuus. Tarvittavat tiedot saa teettämällä asbesti- ja haitta-ainekartoituksen ja -tutkimuksen, ja tästä on oma juttunsa: haitta-ainekartoitus ennen purkua.
Kolmannessa osiossa ilmoitetaan rakentamisessa syntyvät kaivumaat, joita ei voida hyödyntää rakennuspaikalla. Maa- ja kiviainekset jaotellaan pilaantumattomiin ja pilaantuneisiin.
Miten selvityksen kaksi vaihetta etenevät?
Arviovaihe tehdään lupaa haettaessa ja toteumavaihe hankkeen valmistuttua loppukatselmuksen yhteydessä.
Arviovaiheessa annetaan arvio syntyvistä purkumateriaaleista sekä pois kuljetettavista maa- ja kiviaineksista. Tietojärjestelmään voi vapaaehtoisesti ilmoittaa myös tarkempia materiaalitietoja.
Toteumavaiheessa selvitykseen lisätään tieto rakennuspaikalta pois kuljetettujen jätteiden määristä. Annettavat tiedot perustuvat ensisijaisesti jätteistä tehtyjen siirtoasiakirjojen sisältämiin tietoihin, jotka siirtyvät kootusti SIIRTO-rekisteristä. Automaattisesti tuotuja tietoja on mahdollista täydentää tai korjata. Rakennusvalvontaviranomainen käsittelee molemmat lomakkeet ja voi tarvittaessa pyytää lisätietoja.
Käytännön seuraus on tämä: jos siirtoasiakirjat on hoidettu työmaalla huolimattomasti, se näkyy vasta loppukatselmuksen kynnyksellä. Silloin korjaaminen on hidasta, koska lavat on jo tyhjennetty ja jäte käsitelty. Siksi siirtoasiakirjat kannattaa pitää kunnossa koko urakan ajan: silloin toteumalomake syntyy niistä lähes itsestään eikä loppukatselmus jää siitä kiinni.
Miksi selvitys kannattaa tehdä kunnolla eikä vain nopeasti?
Koska huolellinen arvio ohjaa materiaalit uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, ja se näkyy hankkeen kustannuksissa.
Jätehuollon periaatteena on etusijajärjestys: ensisijaisesti vältetään jätteen syntymistä, syntyvä jäte valmistellaan uudelleenkäyttöä varten, ja jos uudelleenkäytölle ei ole mahdollisuutta, jäte hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle jäte sijoitetaan vain, jos hyödyntämiselle ei ole mahdollisuuksia, kuten asbestia sisältävien materiaalien osalta tehdään.
Jätehuollon suunnittelu ja jätteiden erilliskeräys voivat tuoda sekä rahallisia säästöjä että ympäristöhyötyjä, kun uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä vastaanottopaikat on tunnistettu ennakkoon. Kiertotalous ei siis ole tässä pelkkä hyvä aikomus vaan tapa saada purkukustannus alaspäin.
Yhteenveto ja seuraava askel
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on kaksivaiheinen ja se sitoo hankkeen molemmat päät: luvan saamisen ja loppukatselmuksen. Arvio kannattaa tehdä huolella, koska sama tieto palaa toteumavaiheessa vastaan.
Me teemme selvityksen pohjaksi tarvittavat kartoitukset ja voimme hoitaa selvityksen valtuutettuna asiantuntijana. Tutustu myös purkukartoitukseen, joka tuottaa materiaalierittelyn juuri tätä lomaketta varten.
Kysy lisää: Timo Jalonen, johtava valtakunnallinen asiantuntija, 050 303 8586, timo.jalonen@lotusdemolition.fi.
Usein kysyttyä
Tarvitaanko selvitys, jos hanke on pelkkä uudisrakennus?
Kyllä. Myös uudisrakentamishankkeissa selvitys tulee laatia Rapu-järjestelmään rakentamislupaa haettaessa, ja sen tulee olla käsitelty lupaa haettaessa, jotta toteumavaiheen tiedot voidaan täydentää hankkeen valmistuttua.
Mistä toteumavaiheen luvut tulevat?
Ensisijaisesti jätteistä tehdyistä siirtoasiakirjoista, joiden tiedot siirtyvät kootusti SIIRTO-rekisteristä. Tietoja on mahdollista täydentää tai korjata käsin.
Voiko purku-urakoitsija tehdä selvityksen tilaajan puolesta?
Voi, jos tilaaja antaa Suomi.fi-valtuutuksen. Yhtä selvitystä koskevassa valtuutuksessa annetaan selvityksen PRR-alkuinen tunnus tarkenteena.
Pitääkö uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat ilmoittaa?
Uudelleenkäyttöön soveltuvien, purkuvaiheessa ehjänä irrotettavien rakennustuotteiden ilmoitusvelvollisuutta ei toistaiseksi ole. Rapu-tietojärjestelmään valmistellaan tätä varten vapaaehtoista ilmoitusmahdollisuutta.
Mitä tapahtuu, jos selvitystä ei ole tehty?
Selvitys esitetään lupaa haettaessa tai purkamisilmoitusta tehtäessä, ja loppukatselmus edellyttää selvityksen päivittämistä. Ilman sitä hanke ei etene lupaprosessin läpi suunnitellusti.