Purkava täydennysrakentaminen ja hiilijalanjälki
Purkava täydennysrakentaminen tarkoittaa, että tontilla oleva vanha rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. Uuden rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen tuo purku ei jää sivuun, vaan se lasketaan mukaan. Meiltä kysytään tätä lähes joka hankkeessa, joten käydään yhdessä läpi mihin kohtaan laskentaa purku kuuluu, mitä tietoa siitä tarvitaan ja miten konversiohankkeet eroavat uudisrakentamisesta.
Milloin ilmastoselvitys vaaditaan?
Ilmastoselvitys vaaditaan rakennushankkeissa, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille 1.1.2026 alkaen.
Ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta säädetään ympäristöministeriön asetuksella 1027/2024. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Selvitys sisältää rakennuksen hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöt rakennuksen elinkaaren aikana sekä hiilikädenjäljen.
Selvitys on pakollinen muun muassa rivitaloille, kerrostaloille, toimistorakennuksille, liikerakennuksille, hotelleille, opetusrakennuksille ja sairaaloille. Varastoilta, liikennerakennuksilta ja uimahalleilta se vaaditaan, jos lämmitetty nettoala on yli 1000 neliömetriä. Pientalot, loma-asunnot ja maatalousrakennukset eivät kuulu vaatimuksen piiriin.
Lasketaanko vanhan rakennuksen purku uuden rakennuksen hiilijalanjälkeen?
Kyllä. Jos uuden rakennuksen paikalta puretaan pois vanha rakennus tai rakenne, purkamisen ja purkujätteen käsittelyn vaikutus sisällytetään vähähiilisyyden arviointiin.
Tämä on purkavan täydennysrakentamisen kannalta se olennaisin kohta, ja se yllättää yhä monen. Purkamisesta aiheutuva arviointi kohdistetaan osaksi rakennuspaikan työmaan eli moduulin A5 arviointia. Purkaminen ei siis ole laskennan kannalta erillinen hanke vaan osa uuden rakennuksen lukua. Kun me kolistelemme tontilla, se näkyy suoraan siinä numerossa, joka päätyy ilmastoselvitykseen.
Purkamisen arvioinnissa voi käyttää kansallisen päästötietokannan neliömetrikohtaista purkamisen päästötietoa. Syntyneen purkujätteen määrä on tiedossa rakennuksen käyttöönottovaiheessa, ja tätä tietoa käytetään purkujätteen käsittelyn ilmastovaikutusten arvioinnissa.
Mitkä elinkaaren vaiheet laskentaan kuuluvat?
Hiilijalanjälkeen arvioidaan vaikutukset ennen rakennuksen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen.
Nämä ovat rakennustuotteiden valmistus (A1-3), kuljetukset ja työmaa (A4-5), rakennustuotteiden suunnitellut vaihdot (B4), rakennuksessa kulutettu energia (B6) sekä rakennuksen elinkaaren loppu (C1-4). Moduuli D eli elinkaaren ulkopuoliset muut vaikutukset arvioidaan osana hiilikädenjälkeä.
| Moduuli | Sisältö | Liittyy purkuun |
| A5 | Työmaatoiminnot | Rakennuspaikalta purettava vanha rakennus |
| C1 | Purkaminen | Uuden rakennuksen purku elinkaaren lopussa |
| C2 | Purkujätteen kuljetukset | Kuljetus käsittelyyn |
| C3 | Purkujätteen käsittely | Jätteenkäsittely |
| C4 | Purkujätteen loppusijoitus | Loppusijoitus |
Arviointi tehdään rakennuksen ensimmäisten 50 vuoden käytön ajalle. Viidenkymmenen vuoden rajaus koskee ainoastaan rakennuksen käyttöä eli B-moduulia. Rakennustuotteiden valmistusta, rakentamista tai elinkaaren lopulla tapahtuvaa purkamista ja kierrättämistä ei vähennetä tästä aikamäärästä.
Miten konversiohankkeet eroavat uudisrakentamisesta?
Korjaushankkeiden vähähiilisyyden arviointi ei ole lakisääteistä, eikä korjattavilta rakennuksilta edellytetä ilmastoselvitystä.
Konversiohankkeissa, joissa vanha rakennus muutetaan uuteen käyttöön purkamatta sitä kokonaan, tilanne on siis toinen kuin puhtaassa purkavassa täydennysrakentamisessa. Arviointimenetelmää voi kuitenkin soveltaa vapaaehtoisesti, ja moni tilaaja tekee niin, koska luku tarvitaan rahoitukseen tai vastuullisuusraportointiin.
Vapaaehtoisessa korjaushankkeen arvioinnissa laskenta tehdään korjausta seuraavien 50 vuoden ajalta. Korjausta edeltäneiden vuosien vaikutuksia ei arvioida takautuvasti, mutta huomioon otetaan koko korjatun rakennuksen elinkaaren lopulla tapahtuva purkaminen ja materiaalien käsittely.
Miten purkuvaiheen valinnat pienentävät lukua?
Uudelleen käytettyjen rakennustuotteiden valmistuksen tai uudelleenkäyttöön valmistelun hiilijalanjälki on nolla, ja se jätetään arvioinnin ulkopuolelle.
Sama pätee muilta työmailta ylijääneisiin tuotteisiin, vaikkei niitä olisi aiemmin käytetty. Huomioon otetaan kuitenkin kuljetukset (A4), asennukset (A5), vaihdot (B4) sekä purkaminen ja sen jälkeinen kierrätys ja jätteenkäsittely. Jos hankkeessa on käytetty uudelleen vanhoja rakennusosia, jotka tulisivat vaihdettavaksi arviointijakson aikana, oletetaan että vaihto tehdään uusiin vastaaviin tuotteisiin, jolloin uusien tuotteiden ilmastovaikutukset lasketaan mukaan.
Purkuvaiheessa syntyy siis kaksi laskennallisesti merkittävää asiaa: purkutyön ja purkujätteen käsittelyn päästöt, sekä talteen otetut rakennusosat, jotka korvaavat uusia tuotteita. Tässä kiertotalous ei ole imagoasia vaan suora syöte ilmastoselvitykseen. Vähähiilinen rakentaminen alkaa siis jo siitä päivästä, kun vanhaa rakennusta aletaan purkaa, ei siitä kun uutta aletaan pystyttää.
Mitä tietoa purku-urakoitsijalta tarvitaan?
Laskentaan tarvitaan purettavan rakennuksen pinta-ala, syntyvän purkujätteen määrä lajeittain ja tieto siitä, mikä ohjautuu uudelleenkäyttöön.
Tämä tieto ei synny jälkikäteen, vaikka moni toivoisi niin. Se syntyy kartoituksessa ennen purkua ja tarkentuu työmaan siirtoasiakirjoista, joita me kirjaamme urakan koko keston ajan. Sama aineisto palvelee myös purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitystä, joka tehdään Rapu-tietojärjestelmään rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa ja päivitetään loppukatselmuksen yhteydessä. Sama kartoitus riittää siis molempiin, kunhan se tilataan ajoissa.
Yhteenveto ja seuraava askel
Purkavassa täydennysrakentamisessa purku on osa uuden rakennuksen hiilijalanjälkeä, ei erillinen kysymys. Se kohdistetaan työmaan A5-arviointiin, ja sen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon materiaalia päätyy uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sen sijaan että se menisi loppusijoitukseen.
Me tuotamme purkuvaiheen luvut siinä muodossa, että ne kelpaavat sekä elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan että Rapu-selvitykseen. Kysy meiltä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään, koska suunnitteluvaiheessa lukuun voi vielä vaikuttaa. Lue myös reaaliaikaisesta hiilijalanjälkilaskennasta ja tutustu purkukartoitukseen.
Kysy lisää: Timo Jalonen, johtava valtakunnallinen asiantuntija, 050 303 8586, timo.jalonen@lotusdemolition.fi.
Huomautus: arviointimenetelmän yksityiskohdat perustuvat ympäristöministeriön julkaisuun Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä 2025, joka on julkaistu luonnoksena koekäyttöön.
Usein kysyttyä
Tarvitseeko purettavalle rakennukselle tehdä oma ilmastoselvitys?
Ei. Purettavan rakennuksen purkamisen ja purkujätteen käsittelyn vaikutus sisällytetään uuden rakennuksen vähähiilisyyden arviointiin ja kohdistetaan rakennuspaikan työmaan eli moduulin A5 arviointiin.
Koskeeko ilmastoselvitys pientalohanketta?
Ei koske. Pientalot, loma-asunnot ja maatalousrakennukset eivät kuulu vaatimuksen piiriin.
Miten kauas tulevaisuuteen laskenta ulottuu?
Arviointi tehdään rakennuksen ensimmäisten 50 vuoden käytön ajalle. Rajaus koskee vain käyttövaihetta, ei tuotteiden valmistusta, rakentamista tai elinkaaren lopun purkamista.
Onko konversiohankkeessa pakko tehdä ilmastoselvitys?
Korjaushankkeiden vähähiilisyyden arviointi ei ole lakisääteistä. Arviointimenetelmää voi soveltaa vapaaehtoisesti, jolloin laskenta tehdään korjausta seuraavien 50 vuoden ajalta.
Mistä purkuvaiheen päästöluku saadaan?
Purkamisen arvioinnissa voi käyttää kansallisen päästötietokannan neliömetrikohtaista purkamisen päästötietoa. Purkujätteen määrä on tiedossa rakennuksen käyttöönottovaiheessa.