Ei mitä tahansa ”sisäilmatutkimuksia”

Kokeneet ja pätevät asiantuntijat, koko prosessin kattava suunnitelmallisuus sekä tieteellinen tutkimusnäyttö. Siinäpä trio, jonka varaan rakentuu Lotuksen tekemien rakennuksen kosteus-ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten luotettavuus.

Kiinteistöjen sisäilma-asiat puhuttavat yhä edelleen paljon. Aktiivinen asian päällä oleminen on tärkeää hyvästä syystä: vietämme sisätiloissa keskimäärin 90 prosenttia ajastamme ja sisäilman laatu on merkittävä tekijä niin terveydellemme, viihtyisyydellemme kuin työtehokkuudellemmekin.

Keskustelujen käydessä vilkkaana, myös erilaisia sisäilmaan liittyviä näkemyksiä, luuloja ja huhuja muodostuu kuitenkin kuin sieniä sateella – niiden faktapohjat ovat vaihtelevia, joskus tieteellisestä näkövinkkelistä jopa täysin puutteellisia. Lotuksen sisäilmatutkimuksista vastaava johtava asiantuntija, rakennusterveysasiantuntija (RTA) Timo Jalonen kuvaa alan tilannetta seuraavasti.

– On ihan totta, että sisäilmatutkimusten saralla on liikkeellä jos jonkinlaista gurua ja itseoppinutta seinänkoputtelijaa, joilla ei välttämättä ole pelkästään asiakkaan etu mielessään. Oikeita asiantuntijoitakin joukossa varmasti on, mutta suosittelen aina vähintään tarkistamaan tekijän taustat, pätevyydet ja referenssit, kun aiheeseen liittyviä palveluja on tilaamassa.

Asiantuntijoiden dream team

Purkualan vastuullisen edelläkävijän Lotuksen tekemät tutkimukset eivät ole mitä tahansa ”sisäilmatutkimuksia”, vaan virallisen määrittelyn mukaisia rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia. Kokonaisvaltaisten tutkimusten luotettavuuden peruskiviä ovat monialainen ja tieteeseen nojaava asiantuntijuus, sertifioidut tutkimuslaboratoriot sekä erittäin pitkä kokemus. Lotuksen päätoimiala, rakennusten purkaminen, tarjoaa yhtiölle lisäksi omanlaisensa etulyöntiaseman.

– Pitkään purkamista tehneinä tiedämme hyvin perinpohjaisesti, mitä erilaiset rakennukset ja rakenteet ovat niin sanotusti ”syöneet”. Tästä on merkittävä etu myös sisäilmaongelmiin sekä niiden tavallisimpiin aiheuttajiin eli kosteusvahinkoihin liittyvissä tutkimuksissa ja analyyseissa.

Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat lähes säännönmukaisesti monen asian summia: soppaan tuovat omat mausteensa niin kemialliset ja mikrobiologiset altisteet, rakennuksen fysikaaliset olosuhteet kuin ilmanvaihtokin. Monisyisten ongelmien luotettava tutkiminen edellyttää hyvää kokonaisuuksien hallintaa sekä pätevää tietoa ja taitoa useilta eri aloilta.

– Meidän tutkimustiimi on oikea sisäilma-asioiden dream team. Viralliset koulutukset on plakkarissa ja kannukset on hankittu niin kiinteistö-, infra- ja ympäristörakentamiseen kuin talotekniikkaan ja rakennusterveyteenkin liittyvissä koitoksissa ­– koko porukan työkokemus yhteen laskettuna jo yli 150 vuoden aikana. Aina löytyy kollega, kaksi tai jopa useampia, joilta voi kysyä näkemystä tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Monialainen yhteistyö on meidän tutkimustemme luotettavuuden ytimessä, Jalonen muotoilee.

Tuoksuista tutkimuksiin

Lotuksen tekemien rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten fokuksessa ovat suuremmat kohteet kuten julkiset kiinteistöt, toimistorakennukset sekä koulut ja muut oppilaitokset. Tutkimushankkeet käynnistyvät tyypillisesti vesivahingon seurauksena, monesti myös käyttäjien tekemien aistihavaintojen tai heidän parissaan ilmenneiden oireilujen kautta.

– ­Maakellarin tuoksut ja muut tunkkaisuudet tai ihan silmillä havaittavat muutokset vaikkapa katossa tai seinien ja lattian liitoskohdissa. Ne ovat niitä yleisimpiä motivaattoreita keskustelun käynnistymiselle.

– Kun meidät kutsutaan paikalle, ihan ensimmäinen steppi on tehdä itse havaintoja ja haastatella käyttäjiä omista havainnoistaan. Nämä esitiedot antavat meille suuntaviivoja tutkimusten tarpeelle ja niiden tekemiselle.

Varsinaisessa tutkimussuunnitelmassa huomioidaan lukuisia seikkoja mahdollisista aiemmista tutkimuksista alkaen.

– ­Tässä kohtaa pöydälle otetaan myös rakennuksen pohjakuvat ja rakenneleikkaukset. Niistä voidaan päätellä alustavasti, että minkälaisesta kokonaistilanteesta on kysymys ja mitkä osatekijät voisivat olla niitä mahdollisia sisäilmaongelman aiheuttajia.

Suunnitteluvaiheessa määritellään pääpiirteissään myös se, kuinka paljon näytteitä otetaan, mistä niitä otetaan ja minkälaisia näytteenottomenetelmiä käytetään.

– Tärkeää on noudattaa kullekin näytteenottomenetelmälle määritettyjä ja yleisesti hyväksyttäjä ohjeistuksia. Lisäksi pitää löytää balanssi sen suhteen, että näytteitä otetaan tarpeeksi, muttei silti liikaa. Kaikkein oleellisinta on saada tuotettua laboratoriolle vertailukelpoista ja todistusarvoista aineistoa myöhempää analysointia ja tulkintaa varten, Jalonen muotoilee.

Myös laboratoriokumppaneiden laadukkuudella on oma roolinsa Lotuksen tekemisen luotettavuudessa.

– Käytämme ainoastaan laboratorioita, joilla on Tukesin alaisuudessa toimivan FINAS-akkreditointipalvelun myöntämä pätevyys, Jalonen kertoo.

Terveys on tärkeintä

Kun suunnitelma tehdään huolella, myös varsinainen tutkimus voidaan viedä maaliinsa tehokkaasti, niin käytettyä aikaa kuin kustannuksia ajatellen. Jalosen mukaan tehokkuus ei silti voi olla terveydellisesti tärkeässä tutkimustyössä se painavin itseisarvo.

– ­Näissä hommissa on sellainen luonne, että vaikka miten suunnitellaan, voi yllätyksiä silti tulla esimerkiksi rakenteiden avaamisen myötä. Meidän tavoitteemme on tarjota tutkimuksen tilaajalle parasta ja luotettavinta tietoa, ja tietyissä tilanteissa myös kustannuksilta kaivataan siinä yhtälössä joustoa. Ihmisten terveydelle emme me eikä varmasti kukaan muukaan halua laittaa hintalappua.

Lopuksi Jalonen haluaa silti antaa asiantuntevan vinkin sisäilmatutkimusten suunnitelmallisuuteen ja niiden tehokkaaseen tekemiseen liittyen.

– ­­On aina parempi käyttää siinä starttivaiheessa muutama viikko enemmän ja tehdä asiat niin perusteellisesti ja huolellisesti kuin mahdollista. Siten voidaan säästää monta kuukautta aikaa ja samalla myös tuntuvia summia tutkimusprosessin loppuvaiheessa. Toki samalla on muistettava sekin, että melko harva tapaus selviää yhdellä kertaa täydellisesti ja lopullisesti. Erilaiset seurantamittaukset ja jatkotutkimukset ovat sisäilmaongelmatilanteissa varsin tavallisia, hän tiivistää.